Siirry sisältöön

Suomen kansallisbaletissa vuodesta 2019

Olin lapsena erittäin liikunnallinen. Äitini mukaan rakastin musiikin kuuntelua ja katsoin televisiosta eri ohjelmia ja matkin liikkeitä niissä näkemistäni tansseista. Baletista en siinä vaiheessa tietänyt vielä mitään, mutta tanssijoiden katsominen teki minut onnelliseksi. Aloitin perinteisten kiinalaisten tanssien opinnot jo päiväkoti-ikäisenä, baletin aloitin äitini neuvosta 10-vuotiaana. Kävin Shanghain tanssikoulua, josta valmistuin 17-vuotiaana. Osallistuin sen jälkeen Prix de Lausanne -balettikilpailuun, ja sen palkintona pääsin opiskelemaan Ballet Theatren kouluun.

Muistan oikein hyvin ensimmäiset tossuni. Olin vielä balettikoulussa, ja minulla oli vain yksi pari tossuja useammaksi kuukaudeksi. Tossut menivät täysin hajalle, perheeni ei käyttänyt niin paljon rahaa tossuihin, joten äitini korjasi niitä puolestani. Kun minusta tuli ammattilainen, ymmärsin tossujen merkityksen, ovathan ne työkaluni. Vielä kouluaikana käytin tossuja vuoroin oikeassa vuoroin vasemmassa jalassa, nykyään minulle on tärkeää, että ne ovat niille kuuluvissa jaloissa.

Minulla on ollut vaikeuksia löytää itselleni sopiva tossumerkki. Tanssin Hong Kongin baletissa seitsemän vuotta, mutta en silloin löytänyt itselleni sopivaa merkkiä. Toki sielläkin käytettiin hyvien valmistajien tossuja, mutta yksikään ei vain istunut täydellisesti minun jalkaani. Täällä Suomessa sain kokeilla eri merkkejä, ja vihdoin ’se oikea’ löytyi eli käytän nyt Bloch-merkin tossuja. Olen niin onnellinen, sillä tuo tossu sopii juuri minun jalalleni.

Olen kerran saanut kokeilla varvastossuja hetken ajan, ja se sattui todella paljon! Varvastanssi on niin kaunista, ja ihailen naistanssijoita. On niin hienoa, kun he pystyvät tanssimaan varpaillaan, kannattelemaan kauniisti ylävartalonsa, pyörimään, pysymään tasapainossa ja hyppäämään varvastossuissa! Mutta he ovatkin harjoitelleet yli kymmenen vuotta tuota aivan erityistä tekniikkaa.

Opettajani sanoi aina, että miestanssijan on tiedettävä tarkalleen mitä liikkeitä naistanssijalla on, jotta hän pystyy ennakoimaan ne ja olemaan tämän tukena ja apuna. Naistanssijan on voitava luottaa partneriinsa, jonka tehtävä on saada tämä näyttämään mahdollisimman kauniilta. Meidän on toki näytettävä myös upeilta yhdessä, olemmehan tiimi. Tämä on toinen näytäntökauteni Kansallisbaletissa ja olen saanut tanssia monen eri naistanssijan kanssa ja olen siitä onnellinen, sillä olen oppinut heistä jokaiselta paljon! Jokainen meistä on erilainen, niin myös jokaisen tanssitapa.

Olen niin onnellinen, että saan olla osa Kansallisbalettia sen juhlavuonna. Minun Kansallisbalettini on kansainvälinen: täällä kaikki ovat niin ystävällisiä ja lämpimiä, toisin kuin Suomen ilmasto. Haluan olla osa tätä upeaa ryhmää, jonka esityksissä soi orkesterin soittama musiikki eikä nauhamusiikki. Viihdyn täällä, olen kuin kotonani.

Teksti HEIDI ALMI
Kuvat JONAS LUNDQVIST

Vetoomus tanssin ystäville

Lahjoita balettitossut

Tossut ovat balettitanssijan tärkein työkalu. Ja myös erittäin kuluva sellainen. Naistanssijoillamme kuluu yhteensä noin 2 160 paria varvastossuja yhden näytäntökauden aikana. Miehillä menee samassa ajassa pehmeitä tossuja noin 1 600 paria. Lahjoittamalla rahaa tanssijoiden tossuihin tuet merkittävällä tavalla heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa ammattiaan.