Balettia televisiossa ja elokuvissa
Kansallisbaletin käännekohtia 15
Baletti visuaalisena taidemuotona on houkuttanut myös elokuvien ja televisio-ohjelmien tekijöitä. Suomalaisen oopperan baletin tanssijat esiintyivät usein myös suomalaisten elokuvatuotantojen tanssikohtauksissa, mikä toi tanssijoille toivottua lisätuloa. Monissa elokuvissa oli kokonaisia näyttäviä tanssikohtauksia.
Ensimmäinen suomalainen elokuvana tallennettu koko illan baletti oli tanssijoiden kesäkiertueella suureen suosioon noussut Irja Koskisen koreografia Pessi ja Illusia Ahti Sonnisen musiikkiin vuonna 1954. Baletti ja Jack Witikan ohjaama elokuva perustuivat Yrjö Kokon suosittuun satuun. Elokuvassa nähtiin samat tanssijat kuin kesäkiertueen ja Oopperatalon näyttämöillä, päärooleissa Doris Laine, Heikki Värtsi ja Maj-Lis Rajala. Elokuva filmattiin kuvausstudioksi muutetussa Otaniemen urheiluhallissa.
Televisiossa ensimetreistä alkaen
Saman vuosikymmenen lopussa televisiotoiminta otti ensiaskeleitaan Suomessa. Teekkarit perustivat televisiokerhon, jonka ensimmäinen lähetys nähtiin 1955. Jo ennen Yleisradion Suomen Television toiminnan alkamista teekkareiden TES-TV:ssä nähtiin myös Suomen tv-historian ensimmäinen ulkolähetys, kun lähellä Oopperataloa Albertinkadulla sijainneelta tv-studiolta voitiin vetää kaapelit suoraan Oopperatalolle. Joutsenlammen suorasta televisiolähetyksestä 30.1.1957 ei ole säilynyt tallenteita, ja myös tv-katsojien määrä oli vielä vaatimaton: tuolloin tv-vastaanottimia arvioitiin olleen yhteensä vasta pari tuhatta.
Vuonna 1965 Yleisradio toteutti tv-tuotantona Elsa Sylversterssonin baletin Sinuhe Mika Waltarin suurteoksesta Einar Englundin musiikkiin. Esityksessä nähtiin useita Oopperan baletin tanssijoita, Sylvesterssonin lisäksi muun muassa Matti Tikkanen ja Seppo Koski, mutta teos toteutettiin studio-olosuhteissa yksinomaan televisiota varten Yleisradion tilaamana.
Balettien televisiointien toteutuksen haasteellisuuden ja kalleuden vuoksi kului 20 vuotta, ennen kuin televisiokamerat seuraavan kerran kuvasivat kokonaisen balettiesityksen Oopperatalossa kansan katsottavaksi. Myös 30.12.1976 esitettiin suorana lähetyksenä itse oikeutetusti Joutsenlampi, ja tällä kertaa osa katsojista saattoi nauttia Ulrika Hallbergin ja Jarmo Rastaan tähdittämästä baletista kotisohvillaan jo väritelevision välityksellä. Yle jatkoi suorien lähetysten ja tallenteiden tekemistä, ja vanhasta Oopperatalosta nähtiin myös muun muassa Gajaneh 1978, balettikoulun Sinisen helmen toinen näytös 1981 sekä Marjo Kuuselan Ronja Ryövärintytär 1993.
Uuden oopperatalon avautuessa 1993 myös baletin ensimmäisenä ensi-iltana nähty Joutsenlampi esitettiin suorana tv-lähetyksenä. Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava äityi arvioimaan taltiointia kamalaksi, sillä hänen näkemyksensä mukaan lähikuvien puute loi mielikuvan, kuin esitystä olisi katsonut kaukaa parvelta. Hän kaipasikin television suomia mahdollisuuksia näyttää lähikuvissa sitä, mitä ei edes permannon istumapaikoilta kunnolla voi nähdä. Televisiotekniikka onkin kehittynyt huomattavasti näistä ajoista, ja nykypäivänä kuvaajan ohjaamien kameroiden lisäksi voidaan hyödyntää kiinteitä robottikameroita ja aiempaa korkealaatuisempaa kuva-aineistoa monipuolisten kuvakulmien saamiseksi.
Muita uudessa Oopperatalossa televisioituja teoksia olivat ainakin Don Quijote 1999, Jorma Uotisen teos Evankeliumi 2000 sekä Marilena Fontouran R & J 2003.
Säännölliset suoratoistot netissä alkavat
Netin suoratoistomahdollisuuksien kehittyessä ja taiteilijoiden vakituisen tallennesopimuksen myötä 2010-luvulla televisiointeja ja suoratoistoja alettiin tehdä aiempaa säännöllisemmin. Oopperataloon hankittiin oma laitteisto ja rakennettiin suoratoistotarkkaamo, jolloin osa lähetyksistä on tehty jopa yksinomaan robottikameroiden avulla tarkkaamosta ohjaten.
Ooppera ja Baletti on lähettänyt teoksia yhteistyössä Ylen ja Helsingin Sanomien kanssa Oopperan ja Baletin oman Stage24-suoratoistopalvelun lisäksi Ylen tv-kanavilla sekä Yle Areenassa tai HS Livessä. Useimmat esitykset ovat olleet katsottavissa niin suorana kuin tallenteinakin maailmanlaajuisesti. Osa esityksistä on nähty myös kansainvälisissä palveluissa kuten Arte-kanavalla ja The Opera Platform -palvelussa.
Ensimmäisenä suoratoistona Yle Teemalla ja kansainvälisissä suoratoistopalveluissa nähtiin Tero Saarisen Kullervo 2015. Yhteensä kevääseen 2022 mennessä suoratoistoina ja tallenteina on esitetty jo parikymmentä teosta. Televisiotuotantojen lisäksi Kenneth Greven suosittu Lumikuningatar-baletti esitettiin vuonna 2015 Finnkinon elokuvateattereissa.
Esitysten tallenteet nousivat aiempaa merkittävämpään rooliin koronapandemian aiheuttamien esityskatkojen myötä, kun aiemmin tallennettuja teoksia voitiin julkaista uudelleen yleisön katsottavaksi kotona. Pandemian myötä kotisohvalta katsotuista esitystallenteista tuli erittäin suosittuja, kun kaikki muut kulttuuritapahtumat olivat tauolla.
Koronapandemian myötä ensimmäistä kertaa teokset saattoivat saada jopa ensi-iltansa ilman paikan päällä olevaa yleisöä, suorana lähetyksenä televisiossa tai verkossa. Kansallisbaletin nuorisoryhmän kaksi nykytanssiesitystä Flock ja Golden toteutettiin kokonaan videoteoksina, jotka nähtiin Stage24-palvelussa. Tammikuussa 2022 Kansallisbaletin täyttäessä sata vuotta ensi-iltansa sai uusi versio Joutsenlammesta suorana tv-lähetyksenä, kun pandemian aiheuttama esityskatko jatkui maaliskuulle saakka.
Teksti JUSSI ILTANEN
Kuvat SUOMEN KANSALLISOOPPERAN JA -BALETIN ARKISTO (TV-kuva/Tuomi, Veikko Kankkunen, Heikki Tuuli, Roosa Oksaharju)
Lähteitä:
Suomen kansallisoopperan ja -baletin arkisto
Yleisradion arkisto
Helsingin Sanomat 29.10.1976, 13.5.1979, 14.3.1993, 21.2.2010
