Kuolema Venetsiassa

Tunnettu koreografi Gustav von Aschenbach alkaa työstää uutta balettia, jonka aiheena on Preussin kuningas Fredrik Suuri. Hän kuitenkin pelkää epäonnistuvansa, mikä haittaa luomista. Sekavissa harhakuvissaan hän näkee muistoja runollisesta, mutta impulsiivisesta kuolleesta äidistään, ja hoviballerina ja kuningas vainoavat hänen mielikuvitustaan. Turhautunut ja uupunut Aschenbach hylkää työnsä, mutta hän kohtaa salaperäisen muukalaisen, joka saa hänet haluamaan matkalle. Hän matkustaa Venetsiaan, jossa hän kohtaa oudon tutun gondolierin. Hotellin aulassa Aschenbach kohtaa seurapiiriä, joka tunnistaa hänet ja luo siten epämukavan tilanteen. Hän aikoo poistua aulasta, mutta sisään astuu kaunis nuorukainen Tadzio, joka kiinnittää hänen huomionsa.

Lidon rannalla Aschenbach tarkkailee Tadzion ja hänen tovereidensa leikkiä. Aurinko kääntää Aschenbachin huomion aistillisuuteen. Tadzion hymy valloittaa Aschenbachin. Tadzion läsnäolon innoittamana hän luo tunteellisen rakkauden kaksintanssin. Aschenbach nukahtaa rannalle ja näkee unessaan eroottisen tanssin. Hän herää hermostuneena. Parturiliikkeessä parturi muistuttaa Aschenbachia, että tämä on niin vanha kuin tuntee sydämessään ja mielessään olevansa. Katumuusikko esiintyy vulgaaristi hotellin puutarhassa, kuin kuvastaen kaupunkiin levinnyttä koleraa. Hotellivieraat sairastuvat – ja kuolevat. Aschenbach päättää silti jäädä Venetsiaan, päästää irti taiteestaan ja tuhota luomuksensa. Hänen koreografiansa jää keskeneräiseksi. Aschenbach kääntyy taiteesta elämään – ja kohtaa kuoleman Venetsiassa.

Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta.