Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ohjaa Suomen kansallisooppera ja -baletti sr. Sääntöjen mukaan säätiön toimielimet ovat hallitus ja hallintoneuvosto sekä toimitusjohtaja, jota nimitetään pääjohtajaksi.

Kolmivuotisella toimikaudellaan hallitus vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallintoneuvosto ylläpitää ja kehittää Kansallisoopperan ja -baletin yhteiskuntasuhteita, vahvistaa säätiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valvoo säätiön hallintoa.

Tutustu Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n säätiön sääntöihin (pdf, 58 kb) sekä johtosääntöön (pdf, 99,2 kb).

hallitus

Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitus vastaa säätiön varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallituksessa on 9 jäsentä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmivuotiselle toimikaudelle hallituksen puheenjohtajan ja 4 jäsentä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit nimeävät yhteensä 4 jäsentä. Lisäksi hallituksessa on 3 henkilöstön nimeämää edustajaa, joilla on läsnäolo ja -puheoikeus, muttei äänioikeutta äänestystilanteissa.

hallintoneuvosto

Hallintoneuvosto ylläpitää ja kehittää Kansallisoopperan ja -baletin yhteiskuntasuhteita, vahvistaa säätiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valvoo säätiön hallintoa. Hallintoneuvostossa on 15 varsinaista jäsentä. Jäsenet nimeävät opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pääkaupunkiseudun kaupungit. Lisäksi hallintoneuvostossa on kolme Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstön valitsemaa edustajaa (läsnäolo ja -puheoikeus, ei äänivaltaa).

johtoryhmä

yhteiskunta tukee oopperaa ja balettia

Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Strategiaamme ohjaa visio ”Kaikkien Ooppera ja Baletti”: tahdomme olla enemmän läsnä ja avoinna ihmisille. Toimintamme keskiössä ovat yleisöt, uudet ja nykyiset: kynnyksen ooppera- ja balettitaiteeseen tulee olla mahdollisimman matala. Haluamme tavoittaa suomalaisia yhä laajemmin sekä digitaalisesti että tapahtumissa paikan päällä. Meille on tärkeää olla merkityksellinen toimija ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kansallisoopperalla ja -baletilla oli vuoden 2024 aikana 0,7 miljoonaa yleisökontaktia (1,7/2023, laskentatapa muuttunut). Lukuun sisältyvät esityksissä ja tapahtumissa kävijät, yleisötyön toimintaan osallistuneet, Oopperan ja Baletin suoratoistot ja tallenteet sekä televisioinnit ja radioinnit. Maksullisten esitysten täyttöaste oli kaikki esityspaikat mukaan lukien 85% (89/2023).

Kansallisoopperan ja -baletin varsinaisen toiminnan kokonaiskulut, sisältäen vuokrakulut, laskivat edellisvuodesta 2 prosenttia 75,2 miljoonaan euroon (76,9/2023). Toiminnan nettokulut valtiolta saatu vuokra-avustus huomioiden olivat 61,4 miljoonaa euroa (64,8/2023). Rahoituksesta 51 prosenttia (52/2023) katettiin valtion lakisääteisellä rahoituksella, omatoimisen rahoituksen osuus oli 23 prosenttia (24/2023). Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 7 prosentilla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Valtion avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraan kattoi rahoituksesta 18 prosenttia ja valtionosuus Balettioppilaitoksen toiminnasta 1 prosenttia.

Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 65 prosenttia on henkilöstömenoja. Kävijöitä Oopperatalossa on vuosittain vajaat 300 000.

vuosikertomus 2024

Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n vuosikertomus sekä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024 ovat luettavissa alla olevista linkeistä.

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 (saavutettava, pdf)

Vuosikertomus 2024 (pdf)